Ilmajoen Musiikkijuhlat

Oopperaa & konsertteja 6.–17.6.2018

Suomi 100 Mannerheim-ooppera Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Waltteri Torikka on Mannerheim. Unohtumattomia konsertteja Ilmajoen Musiikkijuhlilla! Unohtumattomia konsertteja Ilmajoen Musiikkijuhlilla! Unohtumattomia konsertteja Ilmajoen Musiikkijuhlilla! Unohtumattomia konsertteja Ilmajoen Musiikkijuhlilla! Unohtumattomia konsertteja Ilmajoen Musiikkijuhlilla! Apocalyptica plays Metallica by Four Cellos

Elämälle – ooppera Oskar Merikannosta


Juhani Koivisto, libretto
Mitä hyvä ooppera sisältää? Riitoja, salaisuuksia, suurten vaikeuksien jälkeen täyttymyksen saavaa rakkautta, petoksia, väkivaltaa, kuolemaa. Oskar Merikannon elämässä ei ollut mitään näistä. Hän oli pidetty ja lempeä ihminen, uskollinen puoliso, huolehtiva perheenisä, kapellimestarina ja pianistina rohkaiseva ja säestettäväänsä nöyrästi seuraava muusikko. Oskar Merikanto ei ole tyypillinen oopperasankari, mutta suomalaista oopperaa hän edisti merkittävästi. Jo siksikin hänestä on luontevaa kertoa juuri oopperan keinoin. Tässä teoksessa nähdään kohtauksia Oskar Merikannon ja muiden vuosisadan vaihteen taiteilijoiden elämästä. Ihmiset ovat todellisia, mutta tapahtumat ja puheet suurimmaksi osaksi kuviteltuja. Kaikki ei varmaankaan ollut juuri tällaista, mutta kaikki nämä tapahtumat olisivat voineet olla mahdollisia.

Oopperassa seurataan Oskar Merikannon tietä kansan rakastamasta mutta asiantuntijoiden väheksymästä taiteilijasta arvostetuksi professoriksi. Samalla koetaan Suomen historian ja taiteen merkittäviä käänteitä. Suomalaista kulttuuria luodaan Kämpin taiteilijaistunnoissa 1890-luvulla, vakinaista oopperaaa perustetaan 1911, koetaan kansaa repivä sisällissota, johon Oskarin poika Aarre osallistuu, nähdään rauhan aika ja Oskar Merikannon kuolema 1924.

Tarinan taustalla on koko ajan suomalaisuuden luominen. Ennen kuin Suomi saattoi aloittaa itsenäisen elämän, se piti luoda. Maa tarvitsi oman kielen, taiteen, kirjallisuuden, teatterin ja musiikin. Sellaisen Suomen muovaaminen oli lopulta vain muutamien miesten ja vielä harvempien naisten käsissä, niin harvojen, että he lähestulkoon mahtuivat samaan pöytään Kämpissä. Siksi tämä ooppera alkaa kuvitelmalla siitä, millaisia olivat symposion-istunnot, joissa suomalaisen kulttuurin tulevaisuus muovautui suurten lahjakkuuksien hedelmällisessä vuorovaikutuksessa. Oskar Merikanto ei kuulunut aivan sisäpiiriin, ainakin siitä päättäen että Gallen-Kallela väitti käyttäneensä Symposion-maalauksessaan Merikannon mallina lanttua.

Asiantuntijapiireissä Oskar Merikantoa ei laskettu samaan sarjaan Sibeliuksen ja muiden suuruuksien kanssa. Erityisesti kriitikko Karl Flodin halvensi häntä, ja jopa ensimmäinen Merikanto-elämäkerta sai alaotsikokseen vaatimattomasti "Suomen kotien säveltäjä". Todellisuudessa Oskar Merikanto oli kuitenkin yksi tärkeimmistä suomenkielisen kulttuurin tienraivaajista. Hän sävelsi ensimmäisen suomenkielisen oopperan, loi ensimmäiset suuret suomenkieliset laulut, oli synnyttämässä vakinaista oopperaa, kehitti urkutaidetta, säesti, johti orkesteria, opetti ja kirjoitti. Monitaitoinen ja työteliäs taiteilija poltti itsensä loppuun iässä, jossa moni säveltäjä on vasta aloittanut kypsän tuotantonsa. Oskar Merikannon ura kohosi tasaisesti, hänen poikansa Aarre taas koki jo nuorena traagisen taiteilijakohtalon, kun siihen mennessä kiistatta paras suomalainen ooppera Juha jäi esittämättä.

Ooppera Elämälle muistuttaa ajasta, jolloin Oskar ja Aarre Merikanto, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Robert Kajanus, Aino Ackté ja muut rohkeat tienraivaajat loivat vaikeista olosuhteista välittämättä suomalaista kulttuuria. He ovat ansainneet oman oopperansa.




Jaakko Kuusisto, säveltäjä
Säveltäjästä kertovan oopperan säveltäminen pitää automaattisesti sisällään kysymyksen: mikä on kohteen oman musiikin rooli? Entä kyseisen aikakauden merkitys?

Meillä kaikilla on mielikuva Oskar Merikannosta säveltäjänä. Itselleni tulee ensimmäisenä mieleen melodisuus ja kauneus. Luonteva liikkuminen jossain konserttisalin ja salongin välimaastossa. Koivu järvenrannassa kesäiltana. Mitä lähemmäksi pääsin Oskarin tarinaa, sitä selvemmäksi kävi että hänen on laulettava omalla äänellään ja tyylillään. Valitsin tien joka noukkii omaan sävelkieleeni riittävästi vanhaa maustetta, että aikakausi hahmottuu musiikissa. Kohdetta siteerataan suoraan vain siellä missä libretto sitä vaatii; pieniä vihjauksia toki ilmenee, muistuttamassa missä ollaan.

Suuret tapahtumat leimasivat Oskarinaikakautta, ja leimaavat nyt oopperan näytöksiä vahvoilla kontrasteillaan, Kämpin kosteasta illanvietosta sodan mielettömyyteen, Suomalaisen Oopperan perustamisen kuohuista perhe-elämän suvantoon. Tässä oopperassa ympäröivä maailma on yhtä tärkeässä roolissa kuin Oskar itse.




Anna Kelo, ohjaaja
Kun minulle tarjottiin tätä ohjaustyötä, pysähdyin miettimään: mitä kertoa miehestä, jonka elämässä ei ulkoisesti tapahtunut mitään dramaattista? Miten kertoa sekin vähä epäintiimillä ulkoilmanäyttämöllä ilman totutun teatteritilan keinoja, ilman mekaanista näyttämötekniikkaa, ilman valaistusta ja säitten armoilla?

Vastaus löytyi lähempää kuin uskoinkaan - perusasioista. Musiikista, tuulesta, siitä valosta joka meille on annettu luonnon puolesta ja tietysti Oskarista itsestään. Mikä näyttäytyisikään parempana ympäristönä tarinalle miehestä, joka kosketti Suomen kansaa musiikillaan, milloin ilahduttaen, milloin lohduttaen, kuin suomalainen luonto.

Kertoessamme tarinaa Oskarin vaiheista seuraamme suomalaisen ihmisen ja taiteilijan elämänkaarta, hänen työtään, hänen perhe-elämäänsä ja hänen jatkuvaa tahtoaan tuottaa jotain kaunista ja hyvää maassa mylläävästä murrosvaiheesta huolimatta.

Musiikki on kautta aikojen juhlistanut ilon hetkiä, lohduttanut surevia ja johdattanut joukkoja taisteluun. Oskar Merikannon sielusta kummunneet sävelet ovat osa meidän historiaamme, osa yhteistä tarinaamme ja suomalaista sielunmaisemaa. Tämän tarinan keskiössä elänyt mies on elänyt niin kuin me ja musiikkinsa kautta hän on edelleen keskuudessamme.

Otetaan siis esimerkkiä Oskarista ja antaudutaan "Elämälle"!



Taiteellinen toteutus

Libretto: Juhani Koivisto

Sävellys: Jaakko Kuusisto

Ohjaus: Anna Kelo

Ohjaajan assistentti: Ida Heimonen

Musiikinjohto: Jaakko Kuusisto ja Jukka Iisakkila

Orkesteri: Vaasan kaupunginorkesteri

Koreografi: Ari Numminen

Kuoronjohtajat: Antti Nissilä ja Marjut Vuorento

Kuorot: Ilmajoen oopperakuoro sekä lapsi- ja nuorisokuoro

Korrepetiittori: Mari Taivalmaa

Lavastus: Antti Kortesniemi

Pukusuunnittelu: Leena Rintala

Pukujen valmistus:
Pirjo Hangas
Sedu Ilmajoki Pappilantie: rooli- ja teatteripuvustuksen opiskelijat
Sedu Seinäjoki Törnäväntie: vaatetusompelijat

Pukija: Eija Koski

Maskeeraus: Johanna Uusitontti

Pääjärjestäjä: Jenni Liikaoja

Näyttämömestari: Ari Hakoniemi

Äänisuunnittelu: Pasi Ristolainen

Äänitekniikka: Akuntehdas




Rooleissa

Jussi Merikanto
Jussi Merikanto
Oskar Merikanto
Johanna Rusanen-Kartano
Johanna Rusanen-Kartano
Aino Ackté
Simo Mäkinen
Simo Mäkinen
Aarre Merikanto
ja Robert Kajannus

Eeva-Maria Kopp
Eeva-Maria Kopp
Liisa Merikanto
Aki Alamikkotervo
Aki Alamikkotervo
Wäinö Sola ja Karl Flodin
Juhani Alakärppä
Juhani Alakärppä
Jean Sibelius ja Eino Leino
Jouni Kokora
Jouni Kokora
Axel Gallén ja Lääkäri
Juha Pikkarainen
Juha Pikkarainen
Edvard Fazer ja Helsinkiläinen punainen
Hanna Korhonen
Hanna Korhonen
Tanssitaiteilija
Tanssiteatteri Tsuumi
Kuva: Janne Oosi

Samuli Nordberg
Samuli Nordberg
Tanssija-Koreografi
Tanssiteatteri Tsuumi
Kuva: Peggy Jarrell Kaplan

Tero Heinämäki
Tero Heinämäki
Vieras punainen
Leena Reinman
Leena Reinman
Sopraano oopperassa
Heikki Peltola
Heikki Peltola
Vartiomies
Martti Yli-Penttilä
Martti Yli-Penttilä
Kämpin tarjoilija
Isto Virtanen
Isto Virtanen
Ulosottomies
 





 

Ilmajoen Musiikkijuhlat näkyvät ja kuuluvat Pohjanmaalla, Kyrönjoen rannassa, oopperaesityksinä sekä konsertteina.
Ilmajoen Musiikkijuhlien toimintaan kuuluu myös nuorten oopperakuoron valmennus. Haluamme näin tukea lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksellista työtä.

Ilmajoen Musiikkijuhlat ry | Ollilantie 1, 60800 Ilmajoki | Puh. (06) 424 2900 (klo 9-16)